Joitakin tärkeimpiä muuntajaan liittyviä teknisiä parametreja ovat

1. Nimelliskapasiteetti: viittaa muuntajan nimellislähtökapasiteettiin nimellisissä työolosuhteissa (yhtä suuri kuin U×I, yksikkö: kVA);

2, nimellisjännite: ei kuormitusta, nimellistä alijännitettä, päätejännitearvoa (eli primääri- ja sivujännitearvoa);

3, kuormittamattomuus: kuormittamattomuusolosuhteissa muuntajan menetys (kutsutaan myös raudan kulutukseksi);

4. Kuormittavuus ei-virta: primäärikelan läpivirtausarvo kuormittavuudeltaan;

5, oikosulkuhäviö: ensisijaisen puolen nimellisvirta, sekundäärisen oikosulun aiheuttama menetys (pääasiassa kelan vastuksen aiheuttama);

6, hana (hana) käsite: Sähköverkon toiminnan tarpeiden täyttämiseksi yleismuuntajan suurjännitepuolella on hanoja, näiden hanojen jännitearvo ilmaistaan nimellisjännitteen prosenttiosuudella, ns.

Esimerkiksi 10 kV:n muuntajassa on ±5%: n hana, mikä tarkoittaa, että muuntaja voi toimia kolmella jännitetasolla: 10.5kV (+5%), 10kV (rated) ja 9.5kV (-5%).

Yleisesti ottaen on-load-jännitteen säätömuuntajan (pisteiden) hanamäärä enemmän, kuten 7 pisteen kosketus (±3×2,5%) ja 9 pisteen kosketus (±4×2%). Koska hanakytkimen synkronista vaihtamista ei voida taata, kuormituksen jännitteensäätömuuntajaa ei yleensä voida käyttää rinnakkain.

Aktiivinen kuormitus: kuormitus sähköjärjestelmässä, joka tuottaa koneenergiaa tai lämpöenergiaa. Mutta kuormassa puhdas resistiivinen kuorma kuluttaa vain aktiivista tehoa, kuten sähkölämmitys, sähköuuni, valaistus ja muu sähkökuorma on täysin aktiivinen kuormitus.

Asynkronisen moottorin ja synkronisen moottorin kuormitus kuluttaa sekä ktiivista tehoa että reaktiivista tehoa, ja osa, joka toimii koneenergian tuottamiseksi, kuuluu aktiiviseen kuormitukseen. Aktiivinen kuormitus syötetään generaattorin aktiivisesta tehosta.

8. Reaktiivinen kuormitus: sähkökuorman osa, joka ei toimi. Reaktiivinen teho kulutetaan vain induktiivisissa kuormissa. Kuten: muuntaja, moottori, ilmastointi, jääkaappi ja niin edelleen. Joten kun generaattori tuottaa aktiivista tehoa, sen on myös tarjottava reaktiivista tehoa.

Kun loisteho ei pysty täyttämään sähköverkkoa, järjestelmän jännite laskee. Käyttäjien tarpeiden tyydyttämiseksi sähköasemalle olisi asennettava reaktiivinen kompensaattori reaktiivisen tehon tasapainon ylläpitämiseksi jännitetason ylläpitämiseksi.

9. Hätävaraus: Yksi tehojärjestelmän varakapasiteetin komponenteista. Sähköntuotantolaitteiden tilapäinen tai pysyvä vika voi vaikuttaa virtalähteeseen, joten järjestelmän on perustettava tietty määrä varavalmiusvirtaa voimalaitosten turvallisuuden varmistamiseksi.

10. Järjestelmän purkaminen: Toimenpide, jolla koko sähköjärjestelmä hajotaan useiksi itsenäisiksi järjestelmiksi, jotka eivät enää toimi synkronisesti, jotta estetään järjestelmän epävaiheen ja onnettomuuksien laajeneminen. Joissakin paikallisissa järjestelmissä voi olla virrankatkos, taajuus ja jännitteen lasku purkamisen jälkeen, joten osa kuormasta on poistettava, jotta koko järjestelmän vakaus ei vahingoitu.